Ei ole tullut kirjoitettua hyvin pitkään aikaan, vaikka sisällä on vellonut jos jonkinmoista paskaa. Olen lopettamassa lääkkeitä ja ollut  siksi jo yli kuukauden jatkuvissa viekkareissa, päänsäryssä ja ahdistuksessa. Olen alkanut saada paniikkikohtauksia, raivokohtauksia, ahdistuskohtauksia ja kerran jopa herännyt unesta siihen, että huusin. Poikaystävä säikähti aika pahasti. Olen alkanut ahmia ja painoa on tullut välillä kilon viikkotahtia. Sanomattakin selvää, että samaa tahtia se ei ole lähtenyt. Vanhat läskivaatteet eivät mahdu päälle. Eivätkä nykyiset normaalitkaan.

 

Yritän tehdä kamalan paljon. Aloittaa gradua, tehdä perus- ja aineopintoja antropologiasta, käydä pelikerhon hallituksessa ja olla siellä aivan liian aktiivinen, jotta saisin edes vähän arvostusta, tehdä rästikursseja, käydä kuorossa ja otin siinäkin äänenjohtajan paikan syksyksi. Työtkin olis, jos antaisivat, mutta nyt ei ole kuukauteen ollut mitään. Ei siis rahaa mistään. Tammikuussa loppuvat tuet, en tiedä millä sitä silloin elää. Poikaystävä on luvannut elättää ja isä kans. Ei tunnu hyvältä. Kaikki kaatuu päälle, enkä jaksaisi tehdä enää mitään, mutta pakko on. Mistään ei saa kunnolla iloa. Gleetä olen nyt katsonut kaikki jaksot ja vollottanut asioille siinä vuolaasti. Tuttu tunne tuo itkuisuus, kun kaikki muukin tuntuu nykyään itkettävän.

 

Olen hajoamispisteessä, mutta en voi jättää mitään pois. Stressaan niin, että sormet ovat verillä repimisestä pahemmin kuin ikuisuuteen, ahmin itseni kipeäksi, eikä pakkokarkkilakko auta siihen. En tahdo tavata ihmisiä, koska se vaan pahentaa oloa, varsinkin kun ihmisistä saa itsensä vaan kipeämmäksi, kun he kuitenkin vain pettävät luottamuksen ja potkivat naamaan. Talossa on uusi kissanpentu, joka on oikein ihana, mutta se pissi sänkyyn aluksi ja edelleen herään aina, kun se liikkuu sängyssä. Viime yönä kaaduin sänkyyn ja kävi melkein kipeää, kun väsytti niin paljon, kun ei ole lomasta huolimatta saanut levätä. Tänään jätin kuoron keikan, kun alkoi ahdistaa liikaa, kun en tuntenut kaikkia kappaleita, eikä ollut juhlavaatteita. Tai ei ollut yleensäkään siistejä vaatteita.

 

Pitäisi kirjoittaa gradutehtävää tälle viikonlopulle ja tuntuu, että taidan keksiä päästä siihen puolet. Olisi myös neljä muuta esseetä tai kirjoitustehtävää, jotka pitäisi tehdä kuukauden aikana. Mistä voimat, mistä tahto, mistä halu?

 

Olen lopussa.